Tylsyyden potemista ja karkkia

Outoa, mutta niin se vain oli että luulin tästä päivästä tulleen maagisen tylsä, kunnes äitini ilmoitti minulle että voisin lähteä siivoamaan pikkuveljeni luokan järjestämään "limudiscoon".
No mikäs siinä sitten, siellähän aikaa meni mukavasti noin 45 minuuttia, mukavaa oli palata ala-aste tunnelmiin siellä neljä päätä pidempänä kuin muut. Mutta hei, tekemisen puutetta ei ainakaan tullut ja saihan siellä nauraa.
Mitäpä muuta tänään on tapahtunut?
-Pakko kyllä sanoa että ei yhtikäs mitään. Koulu loppui jo yhdeltä, aika meni yksin kotona kyhjöttäessä, sekä sekin vielä että pimeä tuli aikaisin enkä voinut mennä ulos valokuvaamaan. Minkäänlaiseen taiteelliseen vimmaankaan ei päästä löytynyt tilaa. Tai no, oikeastaan tilaa olisi ollut yllin kyllin, mutta ehkäpä ajatukseni sitten vain olivat liian tyhjät.
Asiaahan ei helpota ollenkaan se, että luokallani on maanantaina matikan koe, minä matematiikan insinööri, peräti kutosen oppilas!
Mutta hei, jos en huomenna muutakaan keksi, niin kai minä sitten nukun pitkään ja lähden mammalle myöhemmin huomenillalla yöksi.
Näkemisiiiiin
-Iida